perjantai 14. marraskuuta 2014

Matka jatkuu

Istun vain ja leikin ajatuksillani
herättyäni todella keitän kahvia ja istun
leipä pomppaa paahtimesta
keskipaahdettuun kahviini lisään maitoa ja sokeria
en ole hifistelijä en tämän suhteen.

Istun pyörän satulaan ja poljen
poljen asemalle päästäkseni luoksesi
käteni jäässä kaulani tukossa
en saa henkeä, en pysty enempään
mutta yhden halauksen takia teen sen mielelläni
yksi halaus yksi suukko sinulta
ja teen mitä tahansa.

Olen kotiovellasi mutta kukaan ei vastaa
muut asukkaat menevät ohi
välillä soitan kelloa välillä itkien oveasi hakkaan
et kuitenkaan oveasi avaa.

Joten istun portillasi ja nyyhkytän
viiniäni maistan
katkeraa ja makeaa punaista
kyynelen vuodatan ja kävelen pois
vain pullo täynnä kyyneliäni jää ovelle
ehkä sen joskus näät

ehkä et ole enää täällä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti