Yksin olen valaistuimesi edessä
askeleeni hieman hermostuneet
aloitan tanssin
tanssini kulkee yli vieraiden
läpi orkesterin ja he kaikki soittavat
minulle
vain yksi nainen seuraksi
haluan enemmän,
mutta ohjaaja sanoo:
”Ei enempää”
Poltan ja juon
tanssin peilikuvaanivastaan
pääyäni särkee ja lihakseni
kouristelevat
olen mies naisen roolissa
naiset eivät kyenneet samaan kuin minä
muuta selitystä ei ole
tai jos on
niin se on epäkorrekti
emmekä kuule siitä enää.
Laulan johdannon, itken laulun
vain tekokyyneleitä
niitä joita opin käyttämään
saadessani mitä haluan
mahalaukun leikkaus,
kylkiluiden poisto
kaikki teatraalisuudesta
elämä teatterista
laulu konsertista...
kipu rakkaudesta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti