Olet mitä syöt
miksi siis lyöt?
Sorrat koska herrat
Ne käskevät
vain liha tyydyttää tarpeesi.
perjantai 9. lokakuuta 2015
maanantai 11. toukokuuta 2015
Olla hellä
Kävelen kadun kulmaa
tien paikkaus näyttää penikseltä
miten onko se tarkoituksellista
mietin kahvia
mietin kahvia jonka kohta keitän
purut suodatinpussiin vesi 5 kuppiin
6 mitallista kahvia että ehkä herään.
Koen vain pelkoa ja inhoa
ahdistukseni asteikko tiukka
tarkkaan määrätty ja rankka
ei hellyyttä eikä rakkautta.
Olen hereillä
jotenkin kaikki muistuttaa hänestä
tuoksut ja ilman värähtelyt
maut espressossa
suklainen tunne kielellä
rasvainen huulilla.
Tunnen ja pelkään
rakkaus ja pelko
vain yksi tuonen peikko
ehkä vain öinen vierailija.
Herään paniikissa
tunnen kuivuuden suussani
katsot minua ja näytät ymmärtävän
pelkään hetken
ponnistan
loikkaan
lyön otsani kivimuuriin
en halua olla.
lauantai 15. marraskuuta 2014
Valossa ja pimeydessä
Yksin olen valaistuimesi edessä
askeleeni hieman hermostuneet
aloitan tanssin
tanssini kulkee yli vieraiden
läpi orkesterin ja he kaikki soittavat
minulle
vain yksi nainen seuraksi
haluan enemmän,
mutta ohjaaja sanoo:
”Ei enempää”
Poltan ja juon
tanssin peilikuvaanivastaan
pääyäni särkee ja lihakseni
kouristelevat
olen mies naisen roolissa
naiset eivät kyenneet samaan kuin minä
muuta selitystä ei ole
tai jos on
niin se on epäkorrekti
emmekä kuule siitä enää.
Laulan johdannon, itken laulun
vain tekokyyneleitä
niitä joita opin käyttämään
saadessani mitä haluan
mahalaukun leikkaus,
kylkiluiden poisto
kaikki teatraalisuudesta
elämä teatterista
laulu konsertista...
kipu rakkaudesta
Kävelen kadullasi hiljaa
vain linnut laulavat
vartijat itkevät
heistä ei ole pysättämään veristä
aaltoa
vain muutamat ymmärtävät vapaan maan
periaatteen.
Maa joka on vapaa tekemään oikeat
lakinsa
maa jolla on vahvat juurte lähistöllä
niin kielen kuin kulttuurin suhteen
Ei enää pahoipidellä 'jumalaa, ovat
kiillottajat hyviä. Tekevät työnsä sisään ilman lupaa
tuntuu raiskaukselta...
Vain häivähdys kirsikkaa ja tulppaanintuoksu...
silmänkääntöjä ja savipylväitä
Yksin olen valaistuimesi edessä
askeleeni hieman hermostuneet
aloitan tanssin
tanssini kulkee yli vieraiden
läpi orkesterin ja he kaikki soittavat
minulle
vain yksi nainen seuraksi
haluan enemmän,
mutta ohjaaja sanoo:
”Ei enempää”
Poltan ja juon
tanssin peilikuvaanivastaan
pääyäni särkee ja lihakseni
kouristelevat
olen mies naisen roolissa
naiset eivät kyenneet samaan kuin minä
muuta selitystä ei ole
tai jos on
niin se on epäkorrekti
emmekä kuule siitä enää.
Laulan johdannon, itken laulun
vain tekokyyneleitä
niitä joita opin käyttämään
saadessani mitä haluan
mahalaukun leikkaus,
kylkiluiden poisto
kaikki teatraalisuudesta
elämä teatterista
laulu konsertista...
kipu rakkaudesta
perjantai 14. marraskuuta 2014
Matka jatkuu
Istun vain ja leikin ajatuksillani
herättyäni todella keitän kahvia ja
istun
leipä pomppaa paahtimesta
keskipaahdettuun kahviini lisään
maitoa ja sokeria
en ole hifistelijä en tämän suhteen.
Istun pyörän satulaan ja poljen
poljen asemalle päästäkseni luoksesi
käteni jäässä kaulani tukossa
en saa henkeä, en pysty enempään
mutta yhden halauksen takia teen sen
mielelläni
yksi halaus yksi suukko sinulta
ja teen mitä tahansa.
Olen kotiovellasi mutta kukaan ei
vastaa
muut asukkaat menevät ohi
välillä soitan kelloa välillä
itkien oveasi hakkaan
et kuitenkaan oveasi avaa.
Joten istun portillasi ja nyyhkytän
viiniäni maistan
katkeraa ja makeaa punaista
kyynelen vuodatan ja kävelen pois
vain pullo täynnä kyyneliäni jää
ovelle
ehkä sen joskus näät
ehkä et ole enää täällä.
torstai 13. marraskuuta 2014
Kuolemaa katsoessa
Kävelen tyhjää katua
vain yksi kerjäläinen siellä
kysyn mistä löydän sinut
hän kertoo reitin
tieni vie sairaalaan
tiskillä on vanha arvokas nainen
hän kertoo minne mennä.
Seuraan ohjeita tarkasti
vasemmalle tuosta
portaat alas
pääsen paikalle shown alkajaisiksi.
Ruumiinavaus alkaa
mahasi elimet ovat liian pieniä
selviytyäkseen
ne pistetään tiukkaan luukkuun
”Tuhkataan”
niin siinä lukee
aivosi he kelpuuttavat.
Katson sinusta jäljellä olevaa osaa
formaldehyditankissa ovat muistosi
kaikki ahdistuksesi ja tuskasi
kaikki mitä inhosit ja rakastit
yhdessä purkissa.
Katson sitä pitkään
hetken kuluttua sanon:
olen saanut tarpeekseni
vain tutkijat enää sinua katsovat
kaikkea mitä inhosit ja rakastit
kaikkea aivoissasi.
keskiviikko 8. lokakuuta 2014
Yöruno
Kävelen tietä
se johtaa sillalle
vilkaisen reunan yli
koski kutsuu minua
sanon ei.
Kävelen sillalla
katson kaiteen yli
ääni huutaa minua luokseen
katson sen hukkuvan
sytytän tupakan
yskähdän.
Poistun sillalta
tumma hahmo kysyy minulta tupakkaa
tarjoan vastahakoisesti yhden
sytytän sen
näen hiertymän kaulan ympärillä
mies kiittää
jatkan matkaani.
Kävelen baariin
tilaan oluen ja viskin
maku ei ole kohdillaan
haju ei ole kohdillaan
ihmiset ovat vääriä
juon silti.
Poistun baarista
menen bussipysäkille
olen yksin.
Nousen bussiin
istahdan alas
katson vieressäni olevaa ihmistä
hän ei vastaa katseeseeni
olen yksin.
Poistun bussista
olen ainoa joka jää tällä pysäkilla
pois
sytytän tupakan
kävelen kämpäm ovelle
tumppaan
astun kylmän rappukäytävän läpi
avaan oven
olen yksin.
Otan kengät jalasta
olen väsynyt mutta pistän musiikkia soimaan
keitän riisiä ja avaan oluen
lisään tonnikalaa riisin sekaan
juon lisää olutta
syön ja olen yksin.
Menen sänkyyn
katselen listaa ihmisistä
he eivät kaipaa minua
minä kaipaan heitä
otain viimeisen huikan ja käännän kyltäni
olen yksin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)